Syyskuun 23. päivä pidetyn eTourism -seminaarin anti oli oivallista ajatusryöppyä niin sähköisen liiketoiminnan-, kuin yleensäkin liiketoiminnan kehittämisen kannalta. Erityisesti ajatuksia herätti David Hargreaves, joka luennoi havainnollisesti musiikin vaikutuksesta ostokäyttäytymiseen. Hargreavesin esitys putkautti mieleeni hiljattain lukemani Martin Lindströmin kirjan Buyology, jossa pyöritellään brändien ja tuotemerkkien tarjoamien ärsykkeiden vaikutusta kuluttajan aivoihin. Kirjan keskeisin teesi on, että hajuilla mauilla ja äänillä on keskeinen vaikutus asiakkaan ostokäyttäytymiseen. Näin ollen esimerkiksi uuden auton tuoksu suihkutetaan varta vasiten autotehtaalla kirvoittamaan koeajajan ostohalukkuuden. Hampurilaisravintolan herkullinen tuoksu ei suinkaan tule suoraan paistinpannulta, vaan ilmastoinnin kautta leviävän aerosolin välityksellä.
Olemme kenties kaukana hajujen tai makujen lisäämisestä internetsivuille, mutta jo pelkästään näiden aistiärsykkeiden yhteispelillä voidaan asiakas saada tuntemaan tietynlaista maku tai hajumaailmaa. Johdattelevana ärsykkeenä voi toimia nettisivuille lisätty musiikki. Jos fyysisessä ympäristössä toistuvasti kohdataan sama makujen, hajujen ja äänten yhdistelmä, voi nettisivulle eksyessään aivot muistuttaa mausta ja hajusta musiikin välityksellä. Lindströmin kirjan oppeja soveltamalla voisi varmasti ideoida paljon kikkoja asiakkaan "huijaamiseen" myös verkossa.
maanantai 25. lokakuuta 2010
keskiviikko 15. syyskuuta 2010
Internet elämyksen jatkeena
Nykyään elämyksellisyys ulottuu kaikkialle. Kaupassakäynti tulisi olla elämys, työmatkan tulisi olla elämys, joka päivä tulee kokea elämyksiä, jotta elämä olisi mielekästä. Tämä johtaa väistämättä tilanteeseen, jossa elämyksellisyys kokee jonkinasteisen inflaation. Palveluliiketoiminnassa internetin merkitys on kasvanut tasaisesti, ollen varsinkin matkailussa nykypäivänä merkittävä markkinointi- ja myyntikanava. Samalla internet on työkalu, jolla elämyspalvelua voidaan laajentaa ja sen kestoa jatkaa.
Internet voi oikein käytettynä toimia työkaluna elämyspalvelun erottumisessa nykypäivän elämysmassasta. Sen lisäksi, että elämystä on internetin välityksellä mahdollista jatkaa sen alku- ja loppupäästä, myös oikeanlaisen informaation jakamisen avulla mahdollistetaan asiakkaalle syvällisemmän elämyksen kokeminen. Internet pystyy viemään palvelun markkinointia kokonaisvaltaisempaan suuntaan ottaen huomioon palvelua koskevat fyysiset, toiminnalliset ja syvemmät merkitykset.
Internet on nykypäivänä myös ensisijainen kanava asiakaspalautteen vastaanottamiseen ja palvelun kehittämiseen niiden pohjalta. Samalla asiakkaiden internetissä kertomat kommentit palveluun liittyen markkinoivat oivalla tavalla konkreettisia kokemuksia potentiaalisille asiakkaille.
Asiakkaat voivat myös itse rakentaa palvelun internetissä ja palveluntarjoaja voi hyödyntää asiakkaiden ideoita palvelutuotteidensa jalostamisessa. Internetin merkitys on suuri myös aineellisten tuotteiden elämysulottuvuuden luomisessa. Internet tarjoaa näin oivan jatkeen ja laajennuksen konkreettisille kulutustavaroille. Hyvä esimerkki tämän tyyppisestä elämysjatkeesta on vaikkapa lenkkitossuvalmistajat, jotka kilpaa lanseeraavat internetissä pyöriviä harjoitus-, seuranta- ja motivointiohjelmia.
Kaikki edellä mainitut mahdollisuudet luovat perustan myös jokaisen asiakkaan tarpeiden mukaisen palvelun muodostamiselle. Tuloksena on yrityksen kannalta lisää myyntiä ja asiakkaan kannalta tyytyväisyyttä hankkimaansa palveluun.
(Kuva Adidas, micoach)
perjantai 18. kesäkuuta 2010
Sähköinen liiketoiminta muuttaa matkailua
Matkailutoimiala on viime vuosina ollut rajussa muutoksessa sähköisen kaupankäynnin muotojen yleistyessä. Varsinkin maaseutumatkailurintamalla Suomessa mullistukseen on vastattu nostamalla kädet pystyyn. Edelleen jopa uusien perustettavien matkailuyritysten osalta sähköisten liiketoimintamuotojen käyttöönotto on tuskan takana.
Asennevammaisuutta vai aitoa pelkoa?
Mökkifirma pitäisi pystyttää, mutta sähköpostia ei osata eikä haluta käyttää. Komissioita ei haluta maksaa isolle pahalle välittäjäfirmalle, joka tarjoaisi käyttöön lähes toimivat sähköisen myynnin välineet.
Mieluummin valitaan vaihtoehdoksi tuttu ja turvallinen puhelin, johon kielitaidottomana yritetään käsimerkein ja ääntä korottamalla selvittää venäläisasiaakkaalle että mistä oikein on kyse.
Asiakas osaa jo!
Asiakaskentässä osataan jo hyödyntää sähköisiä kanavia pitkin tapahtuvaa ostamista varsin hyvin. Kylmä tosiseikka on se, että nämä Penat ja Pertsat, jotka myyvät maailman parhaat ja halvimmat mökkinsä puhelimella tai taksikuskin välityksellä alkavat pikkuhiljaa tippua markkinoilta.
Tieto matkakohteesta haetaan nykypäivänä googlesta. Jos googlen hakutuloksissa ei olla näkyvillä, ei oman kylän kuppilassa mainostamisellakaan ole kohta mitään virkaa. Paperiesitteilläkin voi ihan huoletta sytyttää saunaa, niin kuin tähänkin asti. Ei niitä kukaan lue kuitenkaan.
Nykypäivän asiakas hakee, tiedustelee ja vertailee verkossa. Hän etsii taitavasti kaikki tiedonrippeet, jotka matkakohteeseen ja palveluntarjoajaan liittyy. Jos yrityksesi ei ole verkossa, asiakas ei sitä todennäköisesti löydä. Ja vaikka olisikin löytänyt sen jotain muuta kautta, hän ei usko yrityksesi olevan laadultaan riittävän hyvä, jos netistä ei löydy mainintaakaan koko puljusta tai joku ei ole heittänyt sosiaalisen median keinoja hyödyntäen kommenttia kyseisestä kohteesta.
Opettele sinäkin!
Matkailuyrityksen tulee nykypäivänä staattisen verkkosivun lisäksi olla "läsnä" verkossa. Mikä onkaan parempaa ja helpompaa markkinointia, kuin välittää vaikkapa blogin välityksellä aitoja tunnelmia lomakohteestasi. Tällä keinoin on mahdollista saavuttaa asiakkaalle syvempi kokemus kohteesta jo ennen hänen saapumistaan paikan päälle. Matkailumarkkinointi kun on perinteisesti keskittynyt fyysisten elementtien mainostamiseen. Kaikki tulevat meille, koska meillä on maailman ehkä hienoin auringonlasku, ehkä kolmena päivänä vuodesta.
Valitettavan todettu ongelma pienyrityskentässä on, että mitään uutta ei viitsitä lähteä opiskelemaan, koska 30 vuotta on tehty näin ja ei olla kuin vähän kuitenkaan miinuksella. Onneksi kannustavaa toimintaa yrityskentälle löytyy, eivätkä kaikki yritykset ole suinkaan saamattomia.
Nopeat syövät hitaat tässäkin. Opiskele nyt, olet guru kahden vuoden päästä kun naapurisi vasta opettelee!
Asennevammaisuutta vai aitoa pelkoa?
Mökkifirma pitäisi pystyttää, mutta sähköpostia ei osata eikä haluta käyttää. Komissioita ei haluta maksaa isolle pahalle välittäjäfirmalle, joka tarjoaisi käyttöön lähes toimivat sähköisen myynnin välineet.
Mieluummin valitaan vaihtoehdoksi tuttu ja turvallinen puhelin, johon kielitaidottomana yritetään käsimerkein ja ääntä korottamalla selvittää venäläisasiaakkaalle että mistä oikein on kyse.
Asiakas osaa jo!
Asiakaskentässä osataan jo hyödyntää sähköisiä kanavia pitkin tapahtuvaa ostamista varsin hyvin. Kylmä tosiseikka on se, että nämä Penat ja Pertsat, jotka myyvät maailman parhaat ja halvimmat mökkinsä puhelimella tai taksikuskin välityksellä alkavat pikkuhiljaa tippua markkinoilta.
Tieto matkakohteesta haetaan nykypäivänä googlesta. Jos googlen hakutuloksissa ei olla näkyvillä, ei oman kylän kuppilassa mainostamisellakaan ole kohta mitään virkaa. Paperiesitteilläkin voi ihan huoletta sytyttää saunaa, niin kuin tähänkin asti. Ei niitä kukaan lue kuitenkaan.
Nykypäivän asiakas hakee, tiedustelee ja vertailee verkossa. Hän etsii taitavasti kaikki tiedonrippeet, jotka matkakohteeseen ja palveluntarjoajaan liittyy. Jos yrityksesi ei ole verkossa, asiakas ei sitä todennäköisesti löydä. Ja vaikka olisikin löytänyt sen jotain muuta kautta, hän ei usko yrityksesi olevan laadultaan riittävän hyvä, jos netistä ei löydy mainintaakaan koko puljusta tai joku ei ole heittänyt sosiaalisen median keinoja hyödyntäen kommenttia kyseisestä kohteesta.
Opettele sinäkin!
Matkailuyrityksen tulee nykypäivänä staattisen verkkosivun lisäksi olla "läsnä" verkossa. Mikä onkaan parempaa ja helpompaa markkinointia, kuin välittää vaikkapa blogin välityksellä aitoja tunnelmia lomakohteestasi. Tällä keinoin on mahdollista saavuttaa asiakkaalle syvempi kokemus kohteesta jo ennen hänen saapumistaan paikan päälle. Matkailumarkkinointi kun on perinteisesti keskittynyt fyysisten elementtien mainostamiseen. Kaikki tulevat meille, koska meillä on maailman ehkä hienoin auringonlasku, ehkä kolmena päivänä vuodesta.
Valitettavan todettu ongelma pienyrityskentässä on, että mitään uutta ei viitsitä lähteä opiskelemaan, koska 30 vuotta on tehty näin ja ei olla kuin vähän kuitenkaan miinuksella. Onneksi kannustavaa toimintaa yrityskentälle löytyy, eivätkä kaikki yritykset ole suinkaan saamattomia.
Nopeat syövät hitaat tässäkin. Opiskele nyt, olet guru kahden vuoden päästä kun naapurisi vasta opettelee!
torstai 17. kesäkuuta 2010
Big in India
Tällä viikolla päättyi tuskainen taival Intian valloituksessa. Tehtävämme oli valloittaa Intia kuukaudessa, ja tehdä se Orkut.comin kautta.
Aluksi ryhmämme oli täynnä intoa, nyt keksitään joku ihan älytön "minikaivuri-idea" ja napataan intialaisten kiinnostus sillä. Onhan älyttömillä jutuilla taipumus nousta esiin verkossa. Niinpä (toisin kuten erinomaisesti kurssilla opimme) emme liikaa panostaneet suunnitelmallisuuteen. Annoimme intuition viedä, päätyäksemme älyttömään ideaan siitä, että avantouinti olisi kenties vuosisadan tyhmin juttu intialaisten mielestä.
Epäilemättä avantoiuinti onkin vuosisadan tyhmin juttu intialaisten mielestä, mutta se ei nähdäkseni ole sitä tavalla, jota toivoimme. Saimme muutaman hassun kiinnostuneen ryhmäämme, eikä huutelumme Orkutissa tai muualla verkossa juurikaan saanut vastakaikua. Yritimme jopa kalastella tunnetusti urheilullista intialaisväestöä sporttifoorumien kautta innostumaan pohjoisesta jäätikkölajista.
Lupasimme uida itse avannossa.
Huomasimme, että varmaan pohjoisen napajäätikön ympäriuinti olisi ollut houkutteleva lupaus, mutta ei meidän lupaamamme.
Mitä opimme tästä? Ainakin sen, ettei mikä tahansa verkossa kuitenkaan toimi. Toiminnan täytyy olla vahvasti suunnitelmallista, tavoitteellista, sitoutunutta ja aitoa, jotta se kolahtaisi suureen yleisöön. Meidän ryhmässä ei toteutunut kunnolla mikään näistä kriteereistä. Ryhmä oli erittäin hyvin tehtävässä mukana ja osallistuimme kaikki aktiivisesti ideointipalaveriin ja sanamme saattamiseen verkossa, mutta ehkäpä kyse oli juuri siitä, että tämä ei ollut pohjimmiltaan aitoa. Olisimme kyllä uineet avannossa, jos miljoona intialaista olisi liittynyt ryhmään, mutta onni onnettomuudessa... ei liittynyt - ei tarvinnut uida!
Aluksi ryhmämme oli täynnä intoa, nyt keksitään joku ihan älytön "minikaivuri-idea" ja napataan intialaisten kiinnostus sillä. Onhan älyttömillä jutuilla taipumus nousta esiin verkossa. Niinpä (toisin kuten erinomaisesti kurssilla opimme) emme liikaa panostaneet suunnitelmallisuuteen. Annoimme intuition viedä, päätyäksemme älyttömään ideaan siitä, että avantouinti olisi kenties vuosisadan tyhmin juttu intialaisten mielestä.
Epäilemättä avantoiuinti onkin vuosisadan tyhmin juttu intialaisten mielestä, mutta se ei nähdäkseni ole sitä tavalla, jota toivoimme. Saimme muutaman hassun kiinnostuneen ryhmäämme, eikä huutelumme Orkutissa tai muualla verkossa juurikaan saanut vastakaikua. Yritimme jopa kalastella tunnetusti urheilullista intialaisväestöä sporttifoorumien kautta innostumaan pohjoisesta jäätikkölajista.
Lupasimme uida itse avannossa.
Huomasimme, että varmaan pohjoisen napajäätikön ympäriuinti olisi ollut houkutteleva lupaus, mutta ei meidän lupaamamme.
Mitä opimme tästä? Ainakin sen, ettei mikä tahansa verkossa kuitenkaan toimi. Toiminnan täytyy olla vahvasti suunnitelmallista, tavoitteellista, sitoutunutta ja aitoa, jotta se kolahtaisi suureen yleisöön. Meidän ryhmässä ei toteutunut kunnolla mikään näistä kriteereistä. Ryhmä oli erittäin hyvin tehtävässä mukana ja osallistuimme kaikki aktiivisesti ideointipalaveriin ja sanamme saattamiseen verkossa, mutta ehkäpä kyse oli juuri siitä, että tämä ei ollut pohjimmiltaan aitoa. Olisimme kyllä uineet avannossa, jos miljoona intialaista olisi liittynyt ryhmään, mutta onni onnettomuudessa... ei liittynyt - ei tarvinnut uida!
keskiviikko 9. kesäkuuta 2010
Asiakkuuden hallinta
"Pomo käski, että sinne CRM:ään pitäisi viedä kaikki tiedot asiakkaista ja kontakteista. Mutta eihän sitä järjestelmää kukaan osaa edes käyttää, miksi sinne pitäisi mitään viedä, kun ei sitä hyödynnetä mitenkään". -Tyypillinen kommentti henkilöstöltä monessakin firmassa.
Olen ollut töissä organisaatiossa, jossa CRM:ään kehoitettiin laittamaan tietoja asiakkaista ja muistioita asiakastapaamisista, muttei pystytty perustelemaan, että miten niitä ikinä hyödynnettäisiin. Konsultti kun oli johtoa kehoittanut sellaisen järjestelmän käyttöönottamiseen, mutta oli ilmeisesti unohtanut selvittää tarkemmin että miksi...
Ihannetilanteessa asiakkuudenhallintajärjestelmä nähdään aktiivisena työkaluna, jolla ohjataan markkinointia, myyntiä ja jossain tapauksissa palvelujen tuotteistamista tai asiakaskohtaista räätälöintiä. Asiakkuuden hallintaa voidaan hyödyntää myös analyyttisissa tarkoituksissa analysoimalla kerättyä asiakastietoa ja asiakkaidemme käyttäytymistä. Näin voidaan segmentoida omaa asiakasmassaa ja automatisoida esimerkiksi eri asiakasryhmille lähtevät liikekirjeet jne.
Yrityksen keräämän asiakastietovarannon avulla voidaan analysoida omien tuotteiden soveltuvuus kullekin kohderyhmälle ja kehittää palveluja sen mukaan, mitä asiakastyytyväisyyskyselyt ja asiakkaiden profiilit osoittavat. Tiettyjen asiakasprofiilien kohdalla voidaan tietovarannosta saada myös arvokasta tietoa uusasiakashankintaan.
Hyvin toimivassa asiakkuudenhallintajärjestelmässä yhdistyy logistiikan seuranta, laskutukset, tilausten käsittelyt, asiakaspalautteen kerääminen ja henkilöstöresurssien organisointi.
CRM:stä voi siis olla yritykselle monenlaista hyötyä, mutta ne hyödyt kannattaa ensin opiskella itse tarkkaan ja opetella käyttämään järjestelmää. Sen jälkeen asian perustelu ja perehdytys hoituu henkilöstöllekin helpommin.
Olen ollut töissä organisaatiossa, jossa CRM:ään kehoitettiin laittamaan tietoja asiakkaista ja muistioita asiakastapaamisista, muttei pystytty perustelemaan, että miten niitä ikinä hyödynnettäisiin. Konsultti kun oli johtoa kehoittanut sellaisen järjestelmän käyttöönottamiseen, mutta oli ilmeisesti unohtanut selvittää tarkemmin että miksi...
Ihannetilanteessa asiakkuudenhallintajärjestelmä nähdään aktiivisena työkaluna, jolla ohjataan markkinointia, myyntiä ja jossain tapauksissa palvelujen tuotteistamista tai asiakaskohtaista räätälöintiä. Asiakkuuden hallintaa voidaan hyödyntää myös analyyttisissa tarkoituksissa analysoimalla kerättyä asiakastietoa ja asiakkaidemme käyttäytymistä. Näin voidaan segmentoida omaa asiakasmassaa ja automatisoida esimerkiksi eri asiakasryhmille lähtevät liikekirjeet jne.
Yrityksen keräämän asiakastietovarannon avulla voidaan analysoida omien tuotteiden soveltuvuus kullekin kohderyhmälle ja kehittää palveluja sen mukaan, mitä asiakastyytyväisyyskyselyt ja asiakkaiden profiilit osoittavat. Tiettyjen asiakasprofiilien kohdalla voidaan tietovarannosta saada myös arvokasta tietoa uusasiakashankintaan.
Hyvin toimivassa asiakkuudenhallintajärjestelmässä yhdistyy logistiikan seuranta, laskutukset, tilausten käsittelyt, asiakaspalautteen kerääminen ja henkilöstöresurssien organisointi.
CRM:stä voi siis olla yritykselle monenlaista hyötyä, mutta ne hyödyt kannattaa ensin opiskella itse tarkkaan ja opetella käyttämään järjestelmää. Sen jälkeen asian perustelu ja perehdytys hoituu henkilöstöllekin helpommin.
torstai 3. kesäkuuta 2010
Kaupan arvoketju
Arvoketjulla tarkoitetaan tuotteen arvon kehittymistä jalostusasteen kasvaessa. Alkutuote, esim. kahvipapu jalostetaan ensin suodatinjauhatukseksi, josta tehdään kahvilassa palvelu ja matkailussa nokipannukahvit ovatkin jo elämys.
Arvoketju ja internet
Internetin vaikutus arvoketjuun näkyy ainakin elämysten ja ihmisten kokemusten helpompana, jopa reaaliaikaisena dokumentointina verkossa. Tuntemukset ja kokemukset, joita muut matkailijat internetissä kohteista välittävät vaikuttavat lähes suoraan kohteen arvoon markkinoilla. Näin ollen internet voi toimia lopputuotteen arvon edelleen jalostajana joko positiiviseen tai negatiiviseen suuntaan.
Matkailun tuotantoverkosto ja sähköistäminen
Verkosto ja yhteistyö ovat pitkään olleet varsin harvinaista herkkua suomalaisessa matkailupalvelujen tuotannossa. Varsinkin maaseutumatkailun osalta on haluttu tehdä asioita itse, niin kuin ne on aina perinteisesti tehty. Monesti myös sopivien yhteistyökanavien ja kommunikaatiovälineiden puute ovat estäneet yhteistyömallien kehittymistä. Sähköiset kanavat ova mahdollistaneet yhteistyön esimerkiksi tuotteistamisessa ja markkinoinnissa myös sellaisten yritysten välillä, jotka eivät välttämättä päivittäin fyysisesti kohtaa vaikkapa pitkän välimatkan takia. Välimatka, joka ei kuitenkaan matkailupalvelujen verkostoitumisen kannalta monestikaan ole estävä tekijä on voitu poistaa sähköisen viestinnän kautta. Yhteiset hallintajärjestelmät ja sähköinen maksuliikenne helpottavat toimintaa ja mahdollistaa etätyöskentelyn.
Globaalit jakelujärjestelmät
Globaalit jakelujärjestelmät kuten Amadeus, Travelport tai Sabre ovat jo jonkun tovin olleet suurempien yritysten tehokkaassa käytössä. Näiden järjestelmien käytöllä saadaan suurten asiakasmassojen tiedot jaettua tehokkaasti eri toimijoiden, kuten matkatoimistojen ja majoituskohteiden välillä. Pienillä yrityksillä, joilla asiakasmäärät eivät ole suuria on tuskin tarvetta toistaiseksi olla mukana globaaleissa järjestelmissä. Sillä monilla yrityksillä saattaa vielä olla tekemistä sähköpostinkin hyödyntämisessä omassa asiakaspalvelussaan.
Videomarkkinoinnin suunnitelma
1. Tavoite
Videomarkkinoinnilla tavoitellaan organisaationi palvelujen tuoman lisäarvon välittämistä asiakkaille. Tavoitteena on saada videomarkkinoinnin avulla nostettua yrityksen nettisivujen kiinnostavuutta ja kävijämääriä 10%. Kävijämäärän nousun myötä palvelujen myynnin nousutavoite on 5% videon lanseeraamisesta seuraavien kuuden kuukauden aikana.
2. Kohderyhmä
Maaseudun pienyritykset, joiden kannattavuuden parantamiseksi tulee tehostaa yrityksensä sisäisiä prosesseja ja tehokkuutta.
3. Viestin sisältö kiteytettynä
Organisaatiomme tuottaa maaseutuyritysten konsultointipalveluita. Videossa maatilan isäntä lapio lantaa hiki päässä samalla tavalla, kuin jo hänen isoisänsä aikanaan teki. Mieheltä kysytään, että miksi hän tekee asian niin vaikeasti. Vastauksena: kun näin on ollut tapana tehdä. Miehelle tarjotaan mullistava lannanlapiointisuunnitelma, jonka avulla hänen lapiointitahtinsa kaksinkertaistuu ja lannan lapiointiin käytettävä aika puolittuu. Aika on rahaa ja säästetyt voimat pääomaa.
4. Jakelukanava
Video laitetaan Youtubeen, josta se upotetaan myös organisaatiomme omille sivuille.
5. Videon jakelua tukevat viestintä- ja markkinointitoimenpiteet
Videosta laitetaan hauska screenshotti kohderyhmällemme lähtevään sähköpostikirjeeseen. Koska kaikki isännät eivät vilä käytä aktiivisesti internetiä, tehdään videosta houkutteleva juttu myös jäsenyrityksillemme postitettavaan kuukausilehteen. Hauskalla jutulla saadaan myös vähemmän internetiä käyttävät isännät internetiin ja sivuillemme, jolloin lisämyynti heille helpottuu.
6. Tulosten mittausmenetelmät
Google Analyticsilla mitataan sivuston kävijämäärän kehitystä. Asiakastyytyväisyyskyselyllä selvitetään videon saamaa vastaanottoa ja tunnettuutta. Videon katselukertoja mitataan YouTuben laskurin avulla.
7. Aikataulu
Video lanseerataan elokuun alussa, jolloin viljelijöillä on vielä luppoaikaa, mutta syksyn sadonkorjuuruuhka pukkaa päälle, eli toiminnan tehokkuutta joutuu miettimään. Budjetti on 2000 euroa, työ tehdään opiskelijayhteistyönä, jolloin saadaan kustannustehokkuutta. Vastuuhenkilönä on viestintäpäällikkömme.
Videomarkkinoinnilla tavoitellaan organisaationi palvelujen tuoman lisäarvon välittämistä asiakkaille. Tavoitteena on saada videomarkkinoinnin avulla nostettua yrityksen nettisivujen kiinnostavuutta ja kävijämääriä 10%. Kävijämäärän nousun myötä palvelujen myynnin nousutavoite on 5% videon lanseeraamisesta seuraavien kuuden kuukauden aikana.
2. Kohderyhmä
Maaseudun pienyritykset, joiden kannattavuuden parantamiseksi tulee tehostaa yrityksensä sisäisiä prosesseja ja tehokkuutta.
3. Viestin sisältö kiteytettynä
Organisaatiomme tuottaa maaseutuyritysten konsultointipalveluita. Videossa maatilan isäntä lapio lantaa hiki päässä samalla tavalla, kuin jo hänen isoisänsä aikanaan teki. Mieheltä kysytään, että miksi hän tekee asian niin vaikeasti. Vastauksena: kun näin on ollut tapana tehdä. Miehelle tarjotaan mullistava lannanlapiointisuunnitelma, jonka avulla hänen lapiointitahtinsa kaksinkertaistuu ja lannan lapiointiin käytettävä aika puolittuu. Aika on rahaa ja säästetyt voimat pääomaa.
4. Jakelukanava
Video laitetaan Youtubeen, josta se upotetaan myös organisaatiomme omille sivuille.
5. Videon jakelua tukevat viestintä- ja markkinointitoimenpiteet
Videosta laitetaan hauska screenshotti kohderyhmällemme lähtevään sähköpostikirjeeseen. Koska kaikki isännät eivät vilä käytä aktiivisesti internetiä, tehdään videosta houkutteleva juttu myös jäsenyrityksillemme postitettavaan kuukausilehteen. Hauskalla jutulla saadaan myös vähemmän internetiä käyttävät isännät internetiin ja sivuillemme, jolloin lisämyynti heille helpottuu.
6. Tulosten mittausmenetelmät
Google Analyticsilla mitataan sivuston kävijämäärän kehitystä. Asiakastyytyväisyyskyselyllä selvitetään videon saamaa vastaanottoa ja tunnettuutta. Videon katselukertoja mitataan YouTuben laskurin avulla.
7. Aikataulu
Video lanseerataan elokuun alussa, jolloin viljelijöillä on vielä luppoaikaa, mutta syksyn sadonkorjuuruuhka pukkaa päälle, eli toiminnan tehokkuutta joutuu miettimään. Budjetti on 2000 euroa, työ tehdään opiskelijayhteistyönä, jolloin saadaan kustannustehokkuutta. Vastuuhenkilönä on viestintäpäällikkömme.
sunnuntai 9. toukokuuta 2010
Paras lenkkikaveri
Tutustuin hiljattain Nokian Sports Tracker palveluun. Erinomainen sovellus, jonka avulla voi jakaa verkossa omien harjoitustensa dataa. Pelkästä jakamisen ilosta tätä palvelua ei kuitenkaan tarvitse käyttää, sillä se toimii oikeasti erittäin hyvin oman treenauksen dokumentoijana ja tilastoijana.
Palveluun voi tallentaa omat reitit, ja seurata kehitystä väliaikojen, nopeuksien, kalorien polton ym. suhteen. Treenimoodiksi voi valita kävelyn, juoksun tai pyöräilyn.
Oiva työkalu itseään, tai kavereita vastaan kilpailemiseen. Tämä kirittäjä ei sitäpaitsi kerro tyhmiä juttuja koko matkan vaan voit kuunnella samalla puhelimestasi vaikka mielimusiikkia.
Omat suoritukset saa näppärästi jaettua myös esimerkiksi Facebookin kautta, jolloin kavereille brassailu onnistuu vielä tehokkaammin.
Lain koura verkkokaupassa
Valmismatkalaki muuttui kesällä 2009 suojaamaan kuluttajaa entistä paremmin matkojen oston yhteydessä. Käytännössä lakimuutos johti valmismatkan määritelmän muuttumiseen niin, että yhä suurempi osa matkoista luetaan ns. valmismatkaksi.
Uusi valmismatkalaki edellyttää mm. seuraavia asioita:
Toisin kuin kuluttajakaupassa, yritysten välisessä sähköisessä kaupankäynnissä pakottavaa lainsäädäntöä on vähän. Tällöin yritykset voivat vapaammin päättää sopimustensa oikeuksista ja velvollisuuksista. Ns. muotovapaus tarkoittaa, että laki ei määrää yritysten välisen sopimuksen muotoa vaan yritykset voivat tehdä sopimuksensa tapauskohtaisesti sopivimmalla tavalla ja sopijaosapuolille sopivassa muodossa.
Yrittäjän on myös tunnettava verkkokauppaan liittyvä tietosuoja. Asiakkaalla on oikeus tietää mitä tietoja ostotapahtuman yhteydessä häneltä kerätään, kuka tietoja käsittelee ja mihin tarkoitukseen, jaetaanko tietoja eteenpäin jne.
Kuluttajavirasto on helpottanut yrittäjän tuskaa verkkokaupan säädösten viidakossa kokoamalla kaikki verkkokauppiasta sitovat pykälät helposti ymmärrettävään muotoon verkkokauppiaan muistilistaksi. Muistilistalta löytyvät vaatimukset niin myyjän tietoihin, markkinointiin, tuotetietoihin kuin peruutusehtoihinkin liittyen. TIEKE - Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus on lisäksi julkaissut kuluttajille suunnatun oppaan verkkokaupankäynnistä.
Uuden lain mukaan valmismatka on sellainen matkailupalvelu, joka koostuu vähintään kahdesta palvelusta, joita asiakas ei voi ostaa erikseen hinnoiteltuna, esimerkiksi lennot ja hotelli.Yksinkertaisesti ilmaistuna sellainen kahden tai useamman palvelun kokonaisuus, jolle ilmoitetaan yksi hinta, on valmismatka. Nyt siis esimerkiksi lentolipun ja hotellin samassa paketissa ostanut kuluttaja on turvassa valmismatkalain suojaamana. Matkailuyrittäjän ja matkan myyjän kannalta lakimuutos edellyttää entistä parempaa tarkkuutta asiakkaan palvelemisessa.
Uusi valmismatkalaki edellyttää mm. seuraavia asioita:
- Matkanjärjestäjä on velvollinen asettamaan takuun, joka turvaa asiakkaan rahat mahdollisessa konkurssitilanteessa
- Valmismatka-asiakkaalla on useimmiten oikeus peruuttaa matka ylivoimaisen esteen sattuessa maksamalla peruutuskulut.
- Matkanjärjestäjällä on velvollisuus avustaa matkustajaa, jos tämä joutuu matkallaan hätätilanteeseen
- Matkanjärjestäjä on velvollinen kertomaan asiakkaalle joko nettisivuillaan tai esitteen välityksellä, jos tämän ostama matka on valmismatka
- Matkanjärjestäjän on annettava asiakkaalle entistä tarkempia tietoja matkakohteen turvallisuuteen ja terveysriskeihin liittyen
Toisin kuin kuluttajakaupassa, yritysten välisessä sähköisessä kaupankäynnissä pakottavaa lainsäädäntöä on vähän. Tällöin yritykset voivat vapaammin päättää sopimustensa oikeuksista ja velvollisuuksista. Ns. muotovapaus tarkoittaa, että laki ei määrää yritysten välisen sopimuksen muotoa vaan yritykset voivat tehdä sopimuksensa tapauskohtaisesti sopivimmalla tavalla ja sopijaosapuolille sopivassa muodossa.
Yrittäjän on myös tunnettava verkkokauppaan liittyvä tietosuoja. Asiakkaalla on oikeus tietää mitä tietoja ostotapahtuman yhteydessä häneltä kerätään, kuka tietoja käsittelee ja mihin tarkoitukseen, jaetaanko tietoja eteenpäin jne.
Kuluttajavirasto on helpottanut yrittäjän tuskaa verkkokaupan säädösten viidakossa kokoamalla kaikki verkkokauppiasta sitovat pykälät helposti ymmärrettävään muotoon verkkokauppiaan muistilistaksi. Muistilistalta löytyvät vaatimukset niin myyjän tietoihin, markkinointiin, tuotetietoihin kuin peruutusehtoihinkin liittyen. TIEKE - Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus on lisäksi julkaissut kuluttajille suunnatun oppaan verkkokaupankäynnistä.
Verkkokaupan merkitys matkailuelinkeinolle kasvaa
Newmediatrendwatch.comPelkästään vilkaisu Newmediatrendwatch.com sivustolta löytyviin diagrammeihin osoittaa sähköisen liiketoiminnan potentiaalin matkailuliiketoiminnassa tällä hetkellä. Tietyillä kohdemarkkinoilla jo yli 80% matkailumarkkinoiden asiakkaista käyttää internetiä. Kovinkaan kummoista laskutoimitusta ei tarvitse suorittaa todetakseen internetin ylivoiman näiden ihmisten tavoittamisessa.
Tilastojen osoittaessa, että jo joka neljäs viidestä käyttää internetiä, voisi olettaa, että kaupankäynti verkossa käy hurjana. Asiakkaat eivät kuitenkaan ole vielä täysin tottuneita suorittamaan ostoprosessinsa loppuun netissä, vaikka sieltä tietoa aktiivisesti hakevatkin. Potentiaalia on siis edelleen kasvattaa paljonkin asiakaskohtaisia myyntimääriä. Samaan aikaan tietyissä maissa, varsinkin Itä-Euroopassa internetin käyttö on vielä muita "länsimarkkinoita" vähäisempää. Esimerkkinä suomalaisille varsin tärkeä kohdemaa Venäjä, jonka prosentit ovat vasta 30:n luokkaa. Voidaankin olettaa, että tulevaisuuden suurin kasvu Suomen matkailun internetmarkkinoilla tulee Venäjältä.
Jos vertaa Suomea vaikkapa USA:an tai Japaniin, ovat kotimaan asiakkaamme kärkkäämmin läsnä internetissä, kuin näillä kaukaisilla "supermarkkinoilla". Silti Suomi on toistaiseksi heikommassa asemassa internetmarkkinoilla johtuen mm. kotimaisten asiakkaimme epävarmuudesta verkosta ostamista kohaan sekä venäläisten heikosta aktiivisuudesta internetissä yleensä.
Verkkokaupan kasvua rajoittaa epävarmuus maksusuoritusten turvallisuudesta. Kuitenkin uusien yhä turvallisempien maksutapojen yleistyessä voidaan olettaa kuluttajien rohkaistuvan tulevaisuudessa ostamaan hanakammin myös suoraan verkosta. Tällöin voittajia ovat ne jotka juuri nyt uskaltavat panostaa sähköisen liiketoiminnan kehittämiseen ja ovat valmiina ottamaan vastaan tulevaisuuden asiakasvirrat verkon kautta. Niillä yrittäjillä, jotka vielä opettelevat vasta sähköpostin käyttöä alkaa kohta olla kiire ehtiä mukaan!
lauantai 1. toukokuuta 2010
Yrityksen vision merkitys sähköisen liiketoiminnan suunnittelussa
Yrityksen visio on aktiivinen tulevaisuuden tahtotila, johon tietyin strategisin valinnoin pyritään tietyn aikajänteen kuluessa pääsemään. Visio on päämäärä ja strategia tuottaa tarvittavat siirrot vision toteutumiseksi.
Sähköisen liiketoiminnan suunnittelun kannalta visiolla on olennainen merkitys, kun ajatellaan yrityksen tilaa esim. viiden vuoden päähän. Vision täytyy kuvata tietty tilanne yrityksen kehityksessä valittujen painopistealueiden kannalta.
Jos yritysen visiossa valitsemme yrityksellemme tavoitteen olla sähköisen liiketoiminnan osalta toimialamme paras, tulee e-strategian sisältää sellainen toimintasuunnitelma, jolla tavoite on mahdollista saavuttaa. Jos taas visiomme e-liiketoiminnan saralla on olla läsnä verkossa staattisella tasolla, on sen vaiheen saavuttamisen strateginen suunnitelma kenties ieman toisenlainen.
E-strategiaa ei tulisi tarkastella yritystoiminnan kannalta täysin erillisenä suunnitelmana, vaan sähköisen toiminnan suunnittelu on olennainen osa yleistä liiketoimintastrategiaa, tuotekehitystrategiaa ja markkinointistrategiaa olipa tavoitteenamme kuinka pitkälle viety e-liiketoiminnan toteutus tahansa.
Matkailuyrityksen kannalta e-strategian tulisi antaa vastaus siihen, laitammeko pelimerkkimme kiinni 10 000 neliväriesitteen painatukseen, jotka sitten kätkemme toimiston hyllyymme vai panostammeko kenties verkkonäkyvyyteemme, hakukoneoptimointiin ja sosiaalisen median haltuunottoon niin markkinoinnin kuin myynninkin tehostamiseksi.
Sähköisen liiketoiminnan suunnittelun kannalta visiolla on olennainen merkitys, kun ajatellaan yrityksen tilaa esim. viiden vuoden päähän. Vision täytyy kuvata tietty tilanne yrityksen kehityksessä valittujen painopistealueiden kannalta.
Jos yritysen visiossa valitsemme yrityksellemme tavoitteen olla sähköisen liiketoiminnan osalta toimialamme paras, tulee e-strategian sisältää sellainen toimintasuunnitelma, jolla tavoite on mahdollista saavuttaa. Jos taas visiomme e-liiketoiminnan saralla on olla läsnä verkossa staattisella tasolla, on sen vaiheen saavuttamisen strateginen suunnitelma kenties ieman toisenlainen.
E-strategiaa ei tulisi tarkastella yritystoiminnan kannalta täysin erillisenä suunnitelmana, vaan sähköisen toiminnan suunnittelu on olennainen osa yleistä liiketoimintastrategiaa, tuotekehitystrategiaa ja markkinointistrategiaa olipa tavoitteenamme kuinka pitkälle viety e-liiketoiminnan toteutus tahansa.
Matkailuyrityksen kannalta e-strategian tulisi antaa vastaus siihen, laitammeko pelimerkkimme kiinni 10 000 neliväriesitteen painatukseen, jotka sitten kätkemme toimiston hyllyymme vai panostammeko kenties verkkonäkyvyyteemme, hakukoneoptimointiin ja sosiaalisen median haltuunottoon niin markkinoinnin kuin myynninkin tehostamiseksi.
keskiviikko 3. maaliskuuta 2010
What Matters Now?
Set Godinin sähköinen kirja "What Matters Now?" on kokoelma blogiartikkelin omaisia tekstejä elämän valttikorteista. Kirja on kuin digiajan elämänohje, syväluotaus nykypäivän ulottuvuuksiin siitä, kuinka kovenevassa, epävarmuuden ja paineiden täyttämässä maailmassa voi pärjätä.Nykymaailmassa vallitsee samat lainalaisuudet kuten kautta aikojen, mutta niiden vaikutukset ovat muuttunueet. Nykymaailma on valintoja joissa Kultainen Keskitie ei johda enää mihinkään, on pakko tehdä radikaalimpia ratkaisuja.Forget about working on your weaknesses. Focus on supporting your strenghts. (Mart Barletta)Godinin tekstikokoelmassa käydään läpi pieniä menestymisen elementtejä. Nykypäivänä on vaikeaa olla kaikkien alojen asiantuntija, voimat täytyy keskittää aina vain kapeammalle sektorille, jotta pystyt erikoistumaan ja pysymään muiden perässä. Nykymaailma on ennen kaikkea yhteistyötä. Matkailussakaan ei enää pärjää ilman yhteistyötä. Keskity omaan osaamiseesi ja anna toisten hoitaa muu.
Go slow; gaze absentmindedly and savor every moment. (Robyn Waters)Teoksessa pohditaan maailman suuruutta ja ihmismielen pienuutta sen varjolla. Poljemme jokapäiväistä oravanpyöräämme miettimättä sen paremmin, miksi. Hetkellinen pysähdys, ympärilleen katsominen, saattaa avata ympäristöstämme aivan uusia ulottuvuuksia, jotka helpottavat elämäämme.
Stop agonizing about what's not working, Instead, ask yourself, "What's working well, right now, and how can I do more of it?" (Chip and Dan Heath).Godinin teos muistuttaa meitä fokusoimaan tekemisemme olennaiseen ja jättämään turhan höntsäilyn pois. Emme voi miellyttää kaikkia, siksi matkailuyrityksemmekin täytyisi keskittyä valitsemaansa sektoriin ja unohtaa muu.
Ole luova, tee oikeita asioita oikein ja saa aikaan muutoksia.
Don't worry too much about getting things done. Make things happen. (Gina Trapani)
Markkinoinnin suunnittelu internetaikana
Kuten kaikki suunnittelu, myös markkinoinnin suunnittelu alkaa nykytilan analysoinnista. Ilman nykytilanteen perusteellista luotaamista ei pystytä rakentamaan toiminnalle järkeviä tavoitteita ja toteutussuunnitelmaa. SOSTAC -malli on hyvä työkalu markkinoinnin systemaattiseen suunnitteluun. Mallissa käydään järjestelmällisesti läpi:
1) Situation - Nykytila, missä mennään tällä hetkellä?
2) Objectives - Tavoitteet, mihin haluamme päästä?
3) Strategy - Strategia, miten pääsemme sinne (Iso kuva)
4) Tactics - Taktiikka, miten pääsemme sinne (Tarkempi suunnitelma)
5) Actions - Toiminta, kuka tekee, mitä, milloin ja miksi?
6) Control - Tulosten seuranta ja toiminnan kehittäminen niiden pohjalta
Internetaikakausi on luonnollisesti tuonut paljon muutoksia markkinoinnin suunnitteluun ja tulosten seurantaan. Sisällön suunnittelu ja internetissä näkyminen ovat nousseet markkinoinnin avaintekijöiksi. Samalla seuranta ja mittaaminen on muuttunut varsin näppäräksi internetissä tapahtuvan asiakkaiden käyttätymisen seurannan kautta.
Philip Kotlerin 4 P:tä on markkinoinnin klassikkoteoria ja olennainen osa jokaista markkinoinnin suunnittelua. Product, price, promotion & place on kaikille tuttu yrityksen markkinointimix. Myös Kotlerin legendaarisen mallin soveltaminen on muuttunut internetaikakaudella. Esimerkiksi place, paikka on tuotteen menestyskriteerinä luonteeltaan nykypäivänä hyvin erilainen kuin aikaisemmin. Ennen täytyi saada kaupungin paras liiketila katutasosta ja satsata markkinointiin kalliissa medioissa näkyvyyden ja tunnettuuden saavuttamiseksi.
Nykyään riittää kun osa voidella Googlea oikeilla hakusanoilla, joilla potentiaalinen kohderyhmä päätyy juuri sinun sivuillesi netissä. Liiketilaa, saati kallista markkinointia ei tarvita. Myöskään hinta ei kaikilla toimialoilla enää ole niin merkittävä kilpailutekijä kuin aikaisemmin. Sen sijaan tuotteen menestykseen vaikuttavia elementtejä on syntynyt jatkuvasti lisää. Kolterin mallikin on laajentunut ensin viideksi P:ksi, sitten seitsemäksi ja laajin 4P:stä johdettu malli on jo 27 P:tä.
Internetmarkkinoinnin 4 S
Moni on ollut sitä mieltä, että ¤ P:tä ei internetaikakaudella enää sellaisena toimi. Näin ollen monia sovelluksia internetaikakauden markkinointimixiksi löytyykin netin palstoilta. Kolterin mallia on sovellettu mm. 4S-malliin, joka sisältää:
1) Scope - Puitteet / mahdollisuudet (Analysoidaan tärkeimmät strategiset lähtökohdat verkkoläsnäoloon)
2) Site - Sivusto / sisältö (Operatiiviset ulottuvuudet sisällön tuotannon kannalta asiakasrajapinnassa)
3) Synergy - Synergia virtuaalisten toimintojen ja organisaation välillä
4) System - Tekniset määrittelyt
Kuten huomataan, internetmaailmaa varten muokattu malli on (vapaasti suomennettuna) hyvin erilainen verrattuna alkuperäiseen.
Mitä johtopäätöksiä näistä malliesimerkiestä sitten pitäisi vetää? Ainakin sen, että markkinoinnin suunnittelemiseksi on nykypäivänä sovellettavissa varsin monitahoisia ja ulottuvuuksiltaan erilaisia malleja. Yrityskohtaisesti niiden käyttö määräytyy yrityksen luonteen pohjalta. Parhaaseen lopputulokseen pääsee varmasti soveltamalla omaan toimintaansa soveltuvia malleja ristiin, mutta pitäen prosessin kuitenkin mahdollisimman yksinkertaisena ja keskittyen ydinkysymyksiin. Tärkeintä on suunnittelu, ei malli.
1) Situation - Nykytila, missä mennään tällä hetkellä?
2) Objectives - Tavoitteet, mihin haluamme päästä?
3) Strategy - Strategia, miten pääsemme sinne (Iso kuva)
4) Tactics - Taktiikka, miten pääsemme sinne (Tarkempi suunnitelma)
5) Actions - Toiminta, kuka tekee, mitä, milloin ja miksi?
6) Control - Tulosten seuranta ja toiminnan kehittäminen niiden pohjalta
Internetaikakausi on luonnollisesti tuonut paljon muutoksia markkinoinnin suunnitteluun ja tulosten seurantaan. Sisällön suunnittelu ja internetissä näkyminen ovat nousseet markkinoinnin avaintekijöiksi. Samalla seuranta ja mittaaminen on muuttunut varsin näppäräksi internetissä tapahtuvan asiakkaiden käyttätymisen seurannan kautta.
Philip Kotlerin 4 P:tä on markkinoinnin klassikkoteoria ja olennainen osa jokaista markkinoinnin suunnittelua. Product, price, promotion & place on kaikille tuttu yrityksen markkinointimix. Myös Kotlerin legendaarisen mallin soveltaminen on muuttunut internetaikakaudella. Esimerkiksi place, paikka on tuotteen menestyskriteerinä luonteeltaan nykypäivänä hyvin erilainen kuin aikaisemmin. Ennen täytyi saada kaupungin paras liiketila katutasosta ja satsata markkinointiin kalliissa medioissa näkyvyyden ja tunnettuuden saavuttamiseksi.
Nykyään riittää kun osa voidella Googlea oikeilla hakusanoilla, joilla potentiaalinen kohderyhmä päätyy juuri sinun sivuillesi netissä. Liiketilaa, saati kallista markkinointia ei tarvita. Myöskään hinta ei kaikilla toimialoilla enää ole niin merkittävä kilpailutekijä kuin aikaisemmin. Sen sijaan tuotteen menestykseen vaikuttavia elementtejä on syntynyt jatkuvasti lisää. Kolterin mallikin on laajentunut ensin viideksi P:ksi, sitten seitsemäksi ja laajin 4P:stä johdettu malli on jo 27 P:tä.
Internetmarkkinoinnin 4 S
Moni on ollut sitä mieltä, että ¤ P:tä ei internetaikakaudella enää sellaisena toimi. Näin ollen monia sovelluksia internetaikakauden markkinointimixiksi löytyykin netin palstoilta. Kolterin mallia on sovellettu mm. 4S-malliin, joka sisältää:
1) Scope - Puitteet / mahdollisuudet (Analysoidaan tärkeimmät strategiset lähtökohdat verkkoläsnäoloon)
2) Site - Sivusto / sisältö (Operatiiviset ulottuvuudet sisällön tuotannon kannalta asiakasrajapinnassa)
3) Synergy - Synergia virtuaalisten toimintojen ja organisaation välillä
4) System - Tekniset määrittelyt
Kuten huomataan, internetmaailmaa varten muokattu malli on (vapaasti suomennettuna) hyvin erilainen verrattuna alkuperäiseen.
Mitä johtopäätöksiä näistä malliesimerkiestä sitten pitäisi vetää? Ainakin sen, että markkinoinnin suunnittelemiseksi on nykypäivänä sovellettavissa varsin monitahoisia ja ulottuvuuksiltaan erilaisia malleja. Yrityskohtaisesti niiden käyttö määräytyy yrityksen luonteen pohjalta. Parhaaseen lopputulokseen pääsee varmasti soveltamalla omaan toimintaansa soveltuvia malleja ristiin, mutta pitäen prosessin kuitenkin mahdollisimman yksinkertaisena ja keskittyen ydinkysymyksiin. Tärkeintä on suunnittelu, ei malli.
Mobiilit markkinointikanavat
Kuva: www.meritmile.com
Artikkeli kritisoi oivasti akateemisten tutkimusten keskittyvän lähes pelkästään teknologianäkökulmiin mobiilimarkkinoinni kannalta. Hyvin vähän tutkimusta on sen sijaan tehty mobiilien markkinointikampanjoiden suunnittelun ja toteuttamisen tiimoilta. Näin siitä huolimatta, että markkinoijien tulisi ymmärtää syvällisesti mobiilimarkkinoinnin sisällön suunnittelua, pystyäkseen täysipainoisesti ottamaan haltuun tämän uuden markkinointikanavan.
Mobiilimarkkinointi antaa monia huikeita hyötyjä markkinoijan työkaluksi, se mahdollistaa:
1) tarkan kohderyhmän tavoittamisen missä ja milloin tahansa
3) täsmämarkkinoinnin perustuen ihmisten mieltymyksiin ja aikaisempaan kulutuskäyttäytymiseen
2) täsmämarkkinoinnin perustuen ihmisten henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ja tilanteeseen jossa he kulloinkin ovat
Viesti on tärkein
Avainasemassa mobiilimarkkinoinnin suunnittelussa on asiakkaalle lähetetyn viestin sisältö. Hyvät mainokset ovat lyhyitä ja helppotajuisia, hauskoja ja viihdyttävi, kohderyhmää puhuttelevia, huomiota herättäviä sekä informatiivisia.
Viestin sisällön haasteellisuuden varsinkin tekstiviestimarkkinoinnissa muodostaa rajallinen merkkimäärä sekä pelkästään tekstiin perustuva viesti. Multimediaviestit eivät ole vielä saavuttaneet toivottua jalansijaa mobiilimarkkinoilla, liittyen mm. teknisiin ja kustannuksellisiin ongelmiin.
Mittaamalla tuloksiin
Karjaluoto ja kumppanit listaavat mobiilimarkkinointikampanjan lanseeraamiseen kuusi tärkeää vaihetta:
1) Kampanjan suunnittelu
2) Viestimuodon suunnittelu
3) Teknisten valmiuksien suunnittelu
4) Testaus
5) Toteutus
6) Seuranta ja arviointi
Suunnittelu on kaiken liiketoiminnan pohja ja perusta, mutta ehkä vielä tärkeämpi vaihe on toteutuksen kontrollointi. Mittamalla ja analysoimalla kampanjan tuloksia päästään tarkastelemaan kampanjan todellista tehokkuutta ja edelleenkehittämään sitä tulevia toimia varten. Olennainen osa suunnittelu- ja analysointiprosessia on myös kampanjan testaus vähintäänkin teknisessä mielessä.
keskiviikko 27. tammikuuta 2010
Miten ihmeessä VisitFinland toimii?
Suuri ja mahtava VisitFinland.com on kummastuttanut meitä matkailuihmisiä lanseeraamisestaan lähtien. Miten sen käyttö on niin pirun vaikeaa... Eilen tuskaan tuli lääke, kun MEK julkaisi opastusvideot tietojen lisäämisestä portaaliin.
tiistai 19. tammikuuta 2010
Mitä ihmettä?
Olen maaseudun yritysverkostoihin ja palveluiden kokonaisvaltaiseen sekaantunut matkailuasiantuntija. Toimin yrityssuunnittelijana ProAgria Hämeen palveluksessa Lahdessa ja vietän päiväni miettimällä kuinka
matkailuyrityksiä kehittämällä saataisiin lehmät lentämään ja edettäisiin kituuttamisesta kannattavaan
bisnekseen.
Koulutukseltani olen matkailuun suuntautunut maantieteilijä, valmistunut Joensuun yliopistosta alkuvuonna 2005. Ennen siirtymistäni ProAgrian palvelukseen loppuvuodesta 2008 toimin matkailun tutkimus- ja kehittämistehtävissä Joensuun yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksella.
Matkailusähköä?
Tämä blogi on luotu Matkailun, vapaa-ajan ja elämystalouden erikoistumisopinnot -kurssilla, jonka on suunnitellut Haaga-Helian kanssa yhteistyössä matkailun internetkuningas Ilkka Kauppinen. Blogi toimii opintojeni julkaisukanavana penkoen internetin ojia vuolaan tajunnanvirran saavuttamiseksi matkailun sähköisen liiketoiminnan saloista.
matkailuyrityksiä kehittämällä saataisiin lehmät lentämään ja edettäisiin kituuttamisesta kannattavaan
bisnekseen.
Koulutukseltani olen matkailuun suuntautunut maantieteilijä, valmistunut Joensuun yliopistosta alkuvuonna 2005. Ennen siirtymistäni ProAgrian palvelukseen loppuvuodesta 2008 toimin matkailun tutkimus- ja kehittämistehtävissä Joensuun yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksella.
Matkailusähköä?
Tämä blogi on luotu Matkailun, vapaa-ajan ja elämystalouden erikoistumisopinnot -kurssilla, jonka on suunnitellut Haaga-Helian kanssa yhteistyössä matkailun internetkuningas Ilkka Kauppinen. Blogi toimii opintojeni julkaisukanavana penkoen internetin ojia vuolaan tajunnanvirran saavuttamiseksi matkailun sähköisen liiketoiminnan saloista.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)